Johanneksenleipä
Johanneksenleipä, paremmin tunnettu nimellä carob, on palkokasvi, joka kasvaa puussa Välimeren alueella. Kypsänä tämä Välimeren hedelmä on tummanruskea ja muistuttaa ulkonäöltään ylikypsää banaania, joka on unohtunut hedelmäkoriin aivan liian pitkäksi aikaa.
Jopa 25 senttimetriä pitkät carob-palot ovat ohuita ja kaarevia, ja niiden sisällä on paljon siemeniä.
Raamatun mukaan Johannes Kastaja söi tätä hedelmää, ja siitä se on saanut nimensä. Nimi johanneksenleipä kertookin hedelmän pitkästä historiasta.
Miten carobia käytetään?
Carob saadaan johanneksenleipäpuun siemenpaloista. Palot jauhetaan ja kuivataan, ja niistä valmistetaan carobjauhetta.
Suklaamainen carobjauhe maistuu makealta ja pähkinäiseltä, ja siinä on toffeen vivahteita. Jauhetta käytetään kaakaon korvikkeena, ruoissa ja makeuttajana.
Carobsiirappi on paksua melassia, joka muistuttaa hieman hunajaa.
Makealta tuoksuva, hunajamainen carobmelassimme sopii erinomaisesti juustotarjottimelle marmeladin tai hunajan sijaan. Käytä sitä balsamiviinietikan tapaan ja valuta lempisalaattisi päälle, tai sekoita aamiaiseksi maustamattomaan jogurttiin.
Tuoko nimi carob mieleen jotain?
Johanneksenleipäpuu on kreikaksi keration (arabiaksi qirat) – ja nyt ehkä kello kilahtaa!
Aivan oikein! Sana karaatti, timanttien ja muiden jalokivien painoyksikkö, on saanut nimensä carobista.
Tämä johtuu siitä, että siemenpalkojen siemeniä käytettiin jo kauan sitten vastapainoina kultaa ja timantteja punnittaessa. Yksi siemen painaa noin 0,2 grammaa, mikä vastaa nykyään yhtä karaattia.
